Valo ja väistämätön muutos
Kun menin taas kesän jälkeen töihin, koirani Valo lakkasi aamuisin syömästä. On vaikea sanoa, että halusiko se tarkoituksella osoittaa mieltään vai oliko se vain stressaantunut loman jälkeen muuttuneesta tilanteesta. Joka tapauksessa viikon ajan sille maistui ruoka vain iltaisin. Sitten yhtenä aamuna koira meni ruokakupilleen ihan niin kuin aina ennenkin.
Ehkä Valo oli huomannut, että vaikka se olisi kuinka syömättä, niin minä lähden kotoa joka tapauksessa joka arkiaamu. Kenties se tajusi, että on hyödytöntä taistella väistämätöntä asiaa vastaan.
Valon käytöksestä tuli kuitenkin mieleen, että noinhan me ihmisetkin välillä teemme: pyrimme vastustamaan epätoivottuja asioita ja muutoksia, vaikka emme voisikaan niille mitään. Jossain vaiheessa sitten joudumme huomaamaan, että vaikka tekisimme mitä, niin tietyt asiat elämässä ja maailmassa eivät ole meidän omien vaikutusmahdollisuuksiemme sisällä.
Filosofit, eri uskontojen opettajat, kirjailijat ja psykologit ovat kautta aikojen pohtineet tätä samaa: väistämättömiä asioita vastaan taisteleminen kuluttaa voimiamme turhaan. Hyvinvoinnin kannalta on viisasta oppia hyväksymään se, mihin emme voi vaikuttaa.
Mutta elämässä on myös hetkiä, jolloin vastustaminen kannattaa. Muutos ei tapahdu, jos aina vain mukaudumme. Siksi on tärkeää oppia erottamaan, milloin on aika mukautua tilanteeseen ja milloin toimia olosuhteita vastaan.
Mitä sinä yrität vastustaa tai kontrolloida turhaan? Entä mitä asioita voit muuttaa, jos niin haluat?
